Saarenmaa

Abruka saar - Abrukan saari

Abruka, Kaarma, Saarenmaa
Sijainti kartalla,
www.hot.ee/abrukamuuseum/
Abrukan saari Saarenmaan etelärannikolla, 4 km etäisyydellä Roomassaaresta. Luonnonsuojelualue.

Angla tuulikud - Anglan tuulimyllyt

Angla, Leisi, Saarenmaa
Sijainti kartalla, Lähetä sähköpostia, Puh: +372 5199 0265
www.anglatuulik.eu
Anglan tuulimyllyt. Viron ainoa säilynyt tuulimyllymäki, Upa - Leisi maantien varressa. Alkuperäisistä yhdeksästä tuulimyllystä on jäljellä vielä viisi, joista yksi toimii museona.

Asva linnusasula

Asva, Laimjala, Saarenmaa
Sijainti kartalla,
et.wikipedia.org/wiki/Asva_maalinn
Asvan linnarauniot pronssikaudelta.

Audla mõis - Audlan kartano

Audla, Laimjala, Saarenmaa
Sijainti kartalla,
et.wikipedia.org/wiki/Audla_mõis
Saarenmaan omaleimaisin kartanokokonaisuus. Kalkkikivinen päärakennus vuodelta 1805 ja pieni puisto.

Kaalin meteoriittikraatteri

Kaali, Pihtla, Saarenmaa
Sijainti kartalla,
www.ut.ee/BGGM/kaali.html
Saaremaalla, Kuressaaresta 18 km päässä sijaitseva Kaalin meteoriittikraatteri on Viron merkittävin luonnonharvinaisuus. Suuren pääkraatterin lisäksi ympäröivällä n. 50 hehtaarin alueella on lisäksi kahdeksan pienempää meteoriittikraatteria.
Kaalin pääkraatterin halkaisija on 110 m ja syvyys 22 m.
Kraatterin aiheuttaneen meteoriitin arvioidaan törmänneen maahan n. 4000 vuotta sitten.
Kaalin kraatteri(t) ovat maailmanlaajuisestikin merkittävä paikka. Samanlaista selkeää meteoriittikraatteria ei ole muualla.

Kuressaari - Kuressaaren kaupungin matkailuneuvonta

Tallinna 2, Kuressaari, Saarenmaa
Sijainti kartalla, Lähetä sähköpostia, Puh: +372 453 3120, +372 455 0550, Faksi: +372 453 3120
Kuressaaren kaupunki. Saarenmaalla, Itämeren yhdellä suuremmalla saarella sijaitsee Kuressaari – arvonsa tunteva ja hurmaava pieni kaupunki. Leudon ilmaston, terveyttä vaalivien kylpylähotellien ja kauniin merinäköalan kaupunki on vakiinnuttanut asemansa matkailijoiden sydämessä, sillä tällä kaupungilla on tarjottavanaan jotain, mitä ei löydy mistään suurkaupungista. Tässä kaupungissa varjoisat puistotiet ja klassista tyyliä edustavat rakennukset toimivat vastapainona seitsemänsataa vuotta vanhalle piispanlinnalle ja nykyarkkitehtuuri puolestaan luo ujoja silmäyksiä 1300-luvulta peräisin oleviin linnanmuureihin.

Kuressaare on yhtä aikaa nykyaikainen ja historiallinen, uudistusmielinen ja vanhoillinen, vaatimaton ja tyylikäs.

Parituntisen kävelyretken aikana silmien eteen piirtyy merellisen kansan historia kaupungissa, joka sai kaupunkioikeutensa tanskalaiselta herttua Magnukselta jo vuonna 1563.

Kuressaaren Raatihuone

Tallinna 2, Kuressaari, Saarenmaa
Sijainti kartalla,
Pohjoismaista barokkityyliä edustava yksinkertainen ja ankara, mutta ylhäisenä vaikuttava huone rakennettiin vuosina 1653-1670 ruotsalaisen pohatan kreivin Magnus Gabriel De la Gardien aloitteesta. Kuressaaren raatihuoneen julkisivun merkittävä elementti on barokkimainen kiviportaali. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää portaalin yllä sijiatsevaan dolomiittilaatoista tehtyyn karniisiin, jonka yllä dolomiittivoluuttien välillä on ornamentoitu musta kartussi, jossa kultaiset kirjaimet. Teksti on latinankielinen ja korostaa talon yhteiskunnallista omituisuutta: SEMPER OFFICIO FUNGITUR UTILITATI HOMINUM CONSULENS ET SOCIETATI ANNO MDCLXX Tätä tekstia on aikaisemmin käännetty monella tavalla. Viimeinen käännös vuodesta 1995 on seuraava: ”AINA TÄYTTÄÄ HÄN VELVOLLISUUTENSA IHMISTEN HYÖDYKSI, KYSYMÄLLÄ SIKSI KANSALAISILTA NEUVOA. VUONNA 1670” (kääntäjä I.H.Jarvet). Teksin yllä ovat kohokoristeina kaksi siivellistä leijonaa, jotka pitävät kaupungin vaakunasta, käydetty on myös kasviaihetta. Raatihuoneen salin katossa on isoin palttinakattomaalaus Virossa – pituus 5,5 metriä ja laajuus 7,8 metriä.

Vaakahuone

Tallinna 3, Kuressaari, Saarenmaa
Sijainti kartalla,
Vastapäätä raatihuonetta, keskusaukiolla sijaitsee vuonna 1663 valmistunut barokkimainen vaakahuone, ainoa sen rakennustyypin jäljelläoleva edustaja Virossa. Vaakahuoneessa olivat tarkat leimalliset vaa'at, joita käytettiin torilla kaupanteossa. Ajanmittaan rakennuksen funktio on muuttunut. Vaakahuoneen lisäksi oli rakennuksessa 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa kaupungin vartiomiehistö, 1800- ja 1900-luvulla Kuressaaren majatalo. Vuosina 1980-1982 tehdyissä restauroinnissa palautettiin kenttätutkimuksissa selvinnyt julkisivun alkuperäinen ulkonäkö ja 1700-luvulta peräisin oleva tilojen jaotus. Arkkitehti L. Hansar, historiantutkija A.-M. Hallik.

Ruhnun saari

Ruhnu, Ruhnu, Saarenmaa
Sijainti kartalla,
www.ruhnu.ee
Saarenmaan maakuntaan kuuluva ja lähellä Latvian rannikkoa sijaitseva Ruhnun saari ja kunta. Pinta-ala on 11,9 km2, pituus 5,5 km ja leveys 3,5 km. Lähin paikka mantereellaon Latviassa oleva Kuramaan niemi, matkaa 37 km. Kuresaaresta on matkaa 70 km, Pärnusta 97 ja Kihnun saarelta 54 km. Vakituisesti saarella asuu hieman yli 50 henkeä. Saarelle pääsee laivalla Saarenmaalta (Roomassaaren satama) tai lentämällä Pärnusta.

Ruhnu tuletorn - Ruhnun majakka

Ruhnu tuletorn, Ruhnu, Saarenmaa
Sijainti kartalla,
www.saared.ee/tt/ruhnu.htm
Ruhnun majakka. Valmistunut vuonna 1877.

Ritarikunnan talo

Lossi 1, Kuressaari, Saarenmaa
Sijainti kartalla,
Nykyisen Saaren lääninhallituksen talo rakennettiin 1700-luvun lopussa. Saarenmaan ritarikunta oli ostanut talon Dellingshausenilta v. 1800, jotka käyttivät tätä kivitaloa, jossa on tilavat kellaritilat, ostetun viljan varastoinniksi.Keväällä vili vietiin pikkulaivoilla Riikaan tai lastattiin tässä samassa Kuressaaren redillä Länsi-Euroopasta tulleille isoille laivoille. Rakennuksen perusta on symmetrinen ja se on korkealla kivijalkakerroksella, joka valtiollisen itsenäisyyden aikana oli käytössä kauppatiloina. Sitten rakennettiin vielä lisäksi apteekki-osa, joka on aika hyvin sovitettu kokonaisuuteen. Taloa koristavat kaari-ikkunat, pilastereiden rivi, laajat profiloidut karniisit ja v. 1976 entiselleen rakennettu parveke dolomiittipylväkköineen.

Sõrven niemi

Sõrve, Torgu, Saarenmaa
Sijainti kartalla,
et.wikipedia.org/wiki/S%C3%B5rve_s%C3%A4%C3%A4r
Pitkälle mereen pistävä niemi Saarenmaan eteläosassa. Niemen kärjessä on majakka.

Vapaussadassa kaatuneiden saarelaisten muistomerkki

Lossi 1, Kuressaari, Saarenmaa
Sijainti kartalla,
Lossin-kadun alussa Saaren lääninhallituksen taloa vastapäätä seisoo yhden tunnetuiman virolaisen kuvanveistäjän Amandus Heinrich Adamsonin v. 1928 tekemän pronssiveistoksen kopio. Patsas on pystytetty Vapaussodassa (1918 – 1920) kaatuneiden muistoksi. 18. kesäkuuta v. 1941 venäläinen NKVD purkii patsaan. Kuvanveistos löydettiin syksyllä v. 1941 ja pantiin takaisin vanhalle paikalle. Toista kertaa patsas poistettiin huhtikuussa v. 1945, kun venäläiset sotajoukot tulivat taas Saarenmaalle. Venäläiset merivoimien sotilaat veivät sen pois ja oletetaan, että se upotettiin mereen, tähän asti se ei ole löytynyt. Leisistä, Saarenmaalta kotoisin oleva kuvanveistäjä Mati Varik palautti piirustusten mukaan sotilaan pronssipatsaan, ja 23. kesäkuuta v. 1990, virolaisten voitonpäivällä, patsas pantiin taas paikalleen.

Vilsandin kansallispuisto

Vilsandi, Kihelkonna, Saarenmaa
Sijainti kartalla, , Puh: +372 45 46554, Faksi: +372 454 6554
www.vilsandi.ee
Vilsandin kansallispuisto Saarenmaan länsiosassa. Vilsandi kattaa lähes sadan saaren alueen. Keskuksena on Vilsandin saari. Vilsandin kansallispuiston vierailukeskuksena toimii Loonan kartano.Alueella on tunnettuja lintusaaria.